www.suomenhevonen.info

AJANKOHTAISTA / ARKISTO

Suomenhevosliitto Kuninkuusraveissa Lappeenrannassa 8-9.8.2009

Suomenhevosliitto Ry on ollut jo 10 vuotta mukana Kuninkuusraveissa.  Yksi liittomme päätavoitteista on tukea vuoden Suomenhevosten päätapahtumaa. Yhteistyö kuninkuusraveja järjestävien ratojen kanssa on sujunut mallikkaasti. Lappeenranta on lähtenyt valmistelemaan Kuninkuusraveja varmalta pohjalta. Ravirata on panostanut alueen kehittämiseen jo useamman vuoden ja voidaankin todeta, että Lappeessa on pöytä katettu suurelle ravijuhlalle.
Lähinnä katsomopaikkoja ulkoalueelle ja tarvittavat telttarakenteet rakennetaan kuninkuusraveihin, mutta mitään suuria investointeja ei Lappeenrannassa ole näkyvissä.
Suomenhevosliitto Ry on mukana palkitsemassa kuninkaallisten hevosten omistajat ja kasvattajat. Samoin loisteliaat kunniapalkinnot jaetaan Pikkukunkku ja Pikkuprinssi, sekä Suomenhevosten Monte SM - lähdössä. Suomenhevosliitto palkitsemisellaan haluaa tuoda esiin suomenhevosten kasvattajia ja omistajia, jotka usein jäävät taustalle palkitsemistilaisuuksissa.
Yhteistyö Lappeenrannan kanssa on lähtenyt hyvin matkaan, jäsenistömme ( yli 1000) saavat postissa ensikesänä viikolla 32 Kuninkuusravien käsiohjelman. Samoin liittomme teltalle on varattu markkinatorilta hyvä paikka, missä ollaan muiden Suomenhevosseurojen kanssa yhteistyössä.
Alla olevasta linkistä pääset kuninkuusravien sivuille. Varataan ajoissa majoitus ym. palvelut ja lähdetään kaikin kannustamaan upeita suomenhevosiamme voittoon.
www.kuninkuusravit.fi

Reino Haanpää
puheenjohtaja

....................................................................................................................................

Hienoa Vermo ja Loviisa

Vermon ravirata rajaa vuoden 2009 alusta lähtien A.V. Marttilan tammasarjan suomenhevosille. Tähän saakka sarja on ollut avoin kylmäverisille.

Loviisan Suviajoa on kehitetty ja se rajataan ensi kesänä 5-7 vuotiaille suomenhevosten tulevaisuuden tähdille. Hieno voimannäyte pieneltä radalta järjestää suomenhevosille erikoislähtö 6 000 euron palkinnolla.
Jo viime kesänä Loviisa otti huomioon raveissa komeasti suomenhevoset.

Suviajossa 2008 kilpailivat kuusivuotiaat Loviisan kaikkien aikojen suurimmasta, 5000 euron palkinnosta. Neljä- ja viisivuotiaat juoksivat Suomen Hippoksen Nuortensarjassa, jonka voittaja palkittiin 2000 eurolla, ja illan kahdeksantena lähtönä ajettiin tasoitusajo, jota voisi kutsua vaikkapa piirinmestaruuskilpailuksi. Siinä ottivat mittaa toisistaan Loviisan seudun parhaat suomenhevoset muutamalla hieman pidemmältä tulleella vieraalla höystettynä.

....................................................................................................................................

Nuorena hevonen valjastettava

Nuoresta suomenhevosesta keskusteltiin rakentavassa hengessä Suomenhevosliiton vuosikokouksessa Saarijärvellä viime viikonvaihteessa. Väistyvä puheenjohtaja Jukka Salonen piti perusteellisen katsauksen suomenhevosen kilpailutilanteesta raviradoilla ja esitteli myös alustavasti uutta mallia kasvattajarahan jaosta, joka palauttaisi kasvattajalle enemmän nuoren suomenhevosen juoksemasta voittosummasta kuin iäkkäämmän rata-ansioista.
Salonen muistutti, että asian käsittely on vasta aluillaan, mutta ainakin kokousväeltä uusi jako sai varauksettoman hyväksynnän.
Salonen totest, että latvaan noustaan tyvestä, niin myös raviurheilussa. Niinpä hän ihmetteli maamme pääradan Vermon asennetta aloittelevia suomenhevosia kohtaan. Tänä vuonna Vermo tarjoaa ensimmäisen neljän kuukauden aikana 60 lähtöä alle 5000 euroa tienanneille lämminverisille, mutta suomenhevosille niitä järjestetään vain kahdeksan. Myös Forssa ja Lahti ovat samansuuntaisilla linjoilla. Sen sijaan Teivo on linjannut kantansa pitämällä muun muassa sarjat suomenhevossarjoina ja viime keväänä siellä juostiin nostalgiahengessä hitaita aikatasoituslähtöjä, jotka lopulta keräsivät valjakoita karsittavaksi saakka.
– Jos Vermosta annetaan lausuntoja, jossa rata haluaa profiloitua lämminveriradaksi, niin onko se silloin sopiva maamme ykkösradaksi. Pitäisikö päärata siirtää Vermosta Teivoon, heitti liiton hallituksen jäsen Minna Paananen.
– Myös suomenhevonen tarvitsee uusia omistajia etelän kaupungeista, mutta kuinka hevosharrastajat haluavat hankkia aloittelevan suomenhevosen, jos niille ei edes ole sarjoja juostavaksi, Salonen kysyi. Samalla hän otti esille myös Bella Varjosen Ypäjällä esittämän ajatuksen siitä, että suomenhevosvarsoille olisi omia valmennustalleja, jotka tekisivät hevosen nelivuotiaaksi ravuriksi. Ammattitalleilla vuotikas suomenhevonen ei ole kiinnostava kohde, ja esimerkiksi hevosta hankkivalle kimppatallille esitetäänkin mieluummin lämminverivarsaa kuin suomenhevosta.
Keskusteluun otti myös kantaa viime vuoden parhaimman kolmivuotiaan suomenhevostamman kasvattaja ja valmentaja, halsualainen Simo Kanala, joka totesi nuoren suomenhevosen tarvitsevan ravuriksi kehittyäkseen sopivaa liikettä. Mieluummin niin, että varsa saa kasvaa oman ikäistensä kanssa pihatossa ja sitä ajetaan järjen eikä kellon mukaan.
– Kun moni maatila panee karjan pois, ja rakennukset ja maat jäävät, niin eikö kannattaisi harkita suvukkaiden suomentammojen hankkimista ja niiden varsojen tekemistä siihen kolmi-nelivuotiaaksi. Kun varsalla on sukua ja se on huolella tehty, siitä jo maksetaankin enemmän, Kanala tiesi kokemuksesta.

Tuontihevoset
syövät kasvattajaa

Ruotsintuonti on uhka suomenhevoselle niin kauan kuin Suomessa sarjat ovat avoimia molempien maiden kylmäveriroduille, mutta Ruotsissa sarjat ovat muutamaa lähtöä lukuunottamatta suljettu suomenhevosilta. Myös lämminveripuolella kasvattajat kärsivät runsaasta ruotsintuonnista.
– Ei ole olemassa yhtään hyvää ravimaata, jossa ei olisi omaa, vahvaa hevoskasvatusta. Tämä olisi muistettava Suomessakin, sanoi Salonen.
Liiton tiedottaja Tiina Ruotsala toi kokoukseen terveiset Ruotsin kylmäveriliitolta Sleipneriltä, jonka viesti oli, ettei Ruotsissa ole keskusteltu vuosikausiin yhteispohjoismaisesta kylmäverirodusta, sillä Ruotsi otti kielteisen kannan asiaan jo ajat sitten eikä tarvetta tämän kannan muutokseen ole olemassa.
Ruotsissa on satunnaisesti avoimia lähtöjä myös suomenhevosille, mutta mistään kilpailuyhteistyöstä ei todellakaan nykytilanteessa voida puhua, kun Suomessa avoimia lähtöjä järjestetään reilusti toista tuhatta ja Ruotsissa ei voida puhua edes kymmenistä lähdöistä.
Varsat vauhdissa -lähtöjä järjestetään tänäkin vuonna. Jos hevosenomistajat ilmoittavat rohkeasti varsojaan mukaan, päästään tilanteeseen, jossa kolmivuotias 50-aikainen varsa on lähdössä jo rahoilla, vaikka terävä kärki kulkisikin omia lukujaan.
– Jos katsotaan kolmen viime vuoden kuninkuusraveissa juosseita suomenhevosia, niin kahta hevosta lukuunottamatta jokainen näistä maamme parhaista suomenravureista oli aloittanut uransa kolmi-nelivuotiaana, Salonen päätti.
Keskustelussa oli mukana myös Suomen Hippoksen valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Lääkkölä, joka piti alustuksen kuluneesta suomenhevosen juhlavuodesta.
Liittoa viimeiset kolme vuotta johtanut Jukka Salonen antoi ohjat kokouksen yksimielisesti valitsemalle uudelle puheenjohtajalle Reino Haanpäälle Kurikasta. Valinta oli yksimielinen ja Haanpää sai edeltäjänsä tavoin kokousväeltä lämpimät suosionosoitukset.
Hallituksen jäseniksi vuosiksi 2008-2010 valittiin yksimielisesti Minna Paananen Ylivieskasta, Erkki Saario Vihdistä ja John Ahlskog Mustasaaresta. Vuosiksi 2008-2009 eroa pyytäneiden Jari Kupiaisen ja Tuula Pasasen tilalle valittiin yksimielisesti Marko Vuolukka Raumalta ja Christina Valme Marttilasta. Hallituksessa jatkavat Pauliina Haataaja, Jouko Konsala, Heikki Kinnunen ja Tenho Aro.

Suomenpienhevosyhdistys on avannut omat sivunsa osoitteessa www.suomenpienhevonen.fi

Yhdistyksen vuosikokous 16.3.2008 klo 13.30 Ypäjällä. Kokoustilana toimii Hevosopiston Vanha koulu.

Suomenpienhevosyhdistyksen tiedottaja
Anni Himberg
suomenpienhevosyhdistys@gmail.com

....................................................................................................................................

Ruotsi harkitsee...

Hevosurheilu-lehti 21.12.2005 Nro 101.
Suora lainaus:
"Suomi on tässä suhteessa harjoittanut oikeastaan liberaalimpaa politiikkaa kuin Ruotsi, varsinkin mitä tulee kylmäveriyhteistyöhön. Onko sen suhteen luvassa uusia avauksia?
"Boden on tänä vuonna saanut luvan yhteen lisäpäivään. Olemme saaneet myös keskusjärjestöltä luvan avata muutamia sarjoja suomalaisille kylmäverisille. Todennäköisesti tulemme kokeilemaan muutamia lähtöjä ensi vuonna", Sven Granström paljastaa."
Sven Granström on Bodenin raviradan urheilujohtaja ja haastattelija jutussa oli päätoimittaja Jorma Kemiläinen.  

Vuonna 2006
STC tiedotuspäällikkö Mats Fransson vastaa Suomenhevosliiton tiedusteluun sarjojen avaamisesta Ruotsissa näin:
"Suomenhevonen kilpailee (Ruotsissa) tänä päivänä ainoastaan erityisissä kutsukilpailuissa, korkeintaan kymmenen kilpailua vuodessa ja silloinkin sääntönä kaikkein parhaimmat hevoset. Tilanne on ollut suurin piirtein tällainen hyvin monen vuoden ajan. Muutama vuosi sitten Bodenin ja Uumajan raviradat järjestivät muutamia kilpailuja, jotka olivat avoimia myös suomenhevosille, mutta tämä sai vastaansa hyvin voimakasta kritiikkiä kylmäveriväen taholta. Vallitsee käsitys, että nämä ovat kaksi eri hevosrotua ja suorituskyvyiltään erilaisia, eikä niiden sen vuoksi tule kilpailla keskenään."  

Kolme vuotta myöhemmin. Suomessa valtaosa sarjoista on avoimia myös ruotsalaisille kylmäverisille. Ruotsalaiset voivat myydä kylmäverisiään Suomeen, koska niillä voi täällä myös kilpailla. Suomalaisilla vastaavaa mahdollisuutta ei ole, sillä Ruotsissa asiaa on harkittu tarkkaan, vuonna 2007 Ruotsissa on kaksi (2) lähtöä, joissa suomenhevosella on lupa juosta Suomessa vastaava luku on jo 1200.  

Hevosurheilu-lehti 29.2.2008 Nro 18.
Suora lainaus:
Kylmäverijärjestö Sleipnerin puheenjohtajalla Carl-Erik Sandströmillä oli kaksi selkeää viestiä. Hän lupasi käydä vakavia keskusteluja niiden yksittäisten yhdistysten kanssa, jotka tässä ovat olleet vastahangassa. Toisekseen hän sanoi, että Pohjois-Ruotsin radoilla olisi kiinnostusta saada vuoden ykköspäivinään sinne suomenhevosia kilpailemaan.

....................................................................................................................................

Varsat Vauhdissa myös 2008

Syksyllä 2007 ensimmäistä kertaa järjestetty kolmevuotiaiden suomenhevosten Varsat Vauhdissa -kilpailusarja saa tänä vuonna jatkoa. Kilpailusarja toteutetaan yhteistyössä Suomenhevosliiton sekä Teivon, Kaustisen, Lahden, Mikkelin, Porin, Seinäjoen ja uutena tulokkaana Kuopion raviratojen kesken.
Alkukilpailuja järjestetään em. radoilla elo-marraskuussa ja sarjan päätöskilpailu ajetaan Teivossa V75-finaalien yhteydessä lauantaina 6.12.2008. Suomenhevosliitto lahjoittaa jokaisen alkukilpailun voittajalle loimen. Päätöskilpailun ensimmäinen palkinto on vähintään 1500 euroa, minkä lisäksi kolme parasta palkitaan Suomenhevosliiton lahjoittamalla loimella sekä voittaja kultakellolla.
Päätöskilpailu ajetaan viimevuotiseen tapaan 2120 metrin tasoitusajona, jossa tammat saavat 20 metrin hyvityksen. Mahdollisessa karsinnassa ovat etusijalla alkukilpailuihin osallistuneet hevoset. Alkukilpailujen sarjamäärityksistä päättävät järjestävät radat.

Suomenhevosliitto on pyrkinyt käynnistämään keskustelua myös Ruotsissa pohjoismaisesta kylmäverihevosten kilpailuyhteistyöstä. Käytännössä tämä tarkoittaisi suomenhevosten kilpailumahdollisuuden lisäämistä Ruotsissa; viime vuonna Ruotsissa kaksi (2) lähtöä, joissa suomenhevosella oli oikeus juosta. Kts. http://www.suomenhevosliitto.fi/kilpailuyhteistyota_lisattava.php

Liitto on pyytänyt kaksi kertaa Ruotsin kylmäveriyhdistyksen puheenjohtaja Carl-Erik Sandströmiltä yhdistyksen kantaa kylmäveristen pohjoismaiseen kilpailuyhteistyön. Kolmannen kerran kantaa pyydettiin puheenjohtajan lisäksi myös yhdistyksen sihteeriltä ( travklubben@sleipner.org ) sekä puheenjohtaja Greger Martenssonilta. Mitään vastausta asialliseen tieduteluun ei ole saatu.

....................................................................................................................................

Suomenhevosen alasajoa

Suomenhevosen juhlavuosi on päättymäisillään. Sata vuotta sitten perustetun kantakirjan myötä on siitä jalostunut alkuperäisroduksi hyväksytty hevonen, jolla on ollut kansallista identiteettiä. Yksittäisten hevosten luonteissa on tietysti valtavasti eroja, mutta pääosin suomenhevonen on nöyrä ja rehellinen moneen käyttötarkoitukseen ja -oloihin sopiva työntekijä, kokoonsa nähden maailman vahvin.

Talvisodan ihmeessä suomenhevosella oli äärettömän tärkeä rooli. Rykmentillä, kolmella tuhannella jalkaväkisotilaalla, oli käytössään vain yksi kuorma-auto, mutta 500 hevosta. Ilman luotettavaa metsäisiin ja huonoihin maastoihin tottunutta hevosta, ei olisi saatu kalustoa liikuteltua.

Raviurheilu on ollut työhevoskannan väistymisen myötä viimeiset 40 vuotta merkittävä tukijalka suomenhevoselle. Nyt on herännyt monien mielessä ihmetystä vallitsevasta suuntauksesta monilla raviradoilla. Yhä useammat radat muuttavat kilpailuja ns. kylmäverilähdöiksi. Jopa täällä eteläpohjalaisen Seinäjoen lähdöt joulukuulla ovat kolmelta neljäsosaltaan kylmäverilähtöjä.

Miksi me suomalaiset annamme vapaaehtoisesti potkua ruotsalaiselle ja norjalaiselle rodulle? Hämmästyttävää on, että Hippoksen internetsivuilla myös nämä maahamme kilpailemaan tuotetut hevoset ovat mainittu suomenhevosiksi, joiden sukutaulut ovat toisaalta hyvin puutteellisesti esitetyt. Miksi? Suomenhevosfanista se tuntuu pyhäinhäväistykseltä.

Monien Ruotsin menestyksekkäimpien kylmäverijuoksijoiden alkuperä 1800-luvun lopulta alkaen oli Norjassa; Sleipner Varg, Toteranden ja Alf. Näiden kolmen ollessa ruunia ei niillä sittemmin ollut mitään jalostuksellista merkitystä. Vuonna 1900 Värmlantiin ostettu Lord oli ensimmäinen korkealuokkainen jalostusori. Vuosisadan alkupuolella tuotiin Ruotsiin myös Omer Jakson s. 1919, pieni, 145 cm korkea ori. Ruotsista Travsprot.se sivuilta löytyvien tilastojen mukaan sen jälkeläisistä Solo-niminen ori nousi valtavaan menestykseen. Se juoksi 114 starttia, voitti 63 kertaa ja keräsi 48 00 kruunua, aikansa ravikeisari. Omer Jaksonin jälkeläisistä ei mikään muu ole merkittävästi menestynyt.

Asian tekee mielenkiintoiseksi myös se, että 1930 syntynyt Solo oli "normaalikokoinen", hoikkajalkainen, sillä oli suorat kintereet ja siltä puutuivat vuohiskarvat, norjalaisen Kalblodhesten-kirjan mukaan varsinkin kokonsa puolesta poikkeava sisaruksistaan. Jotkut kansasta olivatkin siihen aikaan epäilleet Solon olevan saman omistajan USA-lähtöisen Anteo Custer -lämminverioriin (samaan aikaan Norjasta tuodun Omer Jaksonin kanssa) jälkeläinen. Sololla oli sittemmin myös kaksi täyssisarusta, joilla ei ole ollut menestystä raviurheilussa.

Useilla Ruotsin nykyisin menestyksekkäillä kylmäveriravureilla on Solo taustalla. Näin on myös nyt paljon mainetta saaneella Järvsöfaksilla. Emän puolelta Solo tulee siihen kahdesti. Tästä asiasta, Järvöfaksin lämminverisyydestä, kirjoitti Hevosurheilulehdessä 21.11. myös Tapio Mäenpää. Hän oli laskenut, että Solon osuus siinä olisi 6,25 %.

Suullisena tietona Ruotsissa vaikuttavalta henkilöltä olen kuullut myös, että meilläkin kilpailevien pohjoismaisten kylmäverihevosten isän, Eldingin verenperinnössä epäillään olevan melkoisesti lämpöisiä vaikutteita. No, tiedetäänhän vastaavia tapauksia olleen myös suomenhevosten parissa, ennen kuin verimääritykset on otettu käyttöön. Vahinkojakin on voinut sattua.

Onko joidenkin intresseissä luoda yhteispohjoismainen kylmäverirotu? Onko tosiaan oikein, että merkittävässä osassa raviratoja kilpailevat samoissa sarjoissa pohjoismaiset rodut? Ensin tulivat lämminveriset, nytkö puolestaan NO-hevoset ajavat suomalaisia yhä pienempään nurkkaan?

Tehomaatalouden yleistymisen myötä perinteiset suomenhevoskasvattajat ovat rajusti vähenemässä. Onneksi on ratsastavia naisia, jotka ovat todenneet suokin käyttökelpoisuuden, ehkä kansallishevosemme ei sentään katoa!

Minulle suomenhevonen sopisi vaikka maamme vaakunaan tunnuseläimeksi laiskan ja ilkeän leijonan tilalle. Mutta minne menee hevosemme?

Tapio Harmanen suomenhevosharrastaja, eläinlääkäri Kurikka

Kirjoitus on julkaistu Pohjalainen-sanomalehdessä lauantaina 15.12.2007
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=291378

....................................................................................................................................


Liitto mukana 100-vuotistapahtumissa

Suomenhevosliitto ja sen jäsenet ovat olleet aktiivisesti
mukana juhlavuoden tapahtumien järjestelyissä alkaen
juhlavuoden viestin aloituksesta eduskuntatalolla.
Tapahtumassa hallituksemme jäsenen hevonen oli edustamassa
suomenhevosravuria.
Suomenhevosliitto on vuoden aikana lahjoittanut
juhlavuoden loimen noin 30 ravilähtöön, kahteen
ratsastustapahtumaan ja kynnön suomenmestaruuskilpailuun.
Muissakin palkinnoissa juhlavuosi on ollut näkyvillä.
Kuvassa Minna Paananen loimittaa juhlavuoden loimella
Pentti Harjun Kaustiselta omistamaa tammaa Haiteria
Kannuksen raveissa 19.8. 2007.

....................................................................................................................................


....................................................................................................................................

Varsat vauhdissa - juhlavuoden kilpailusarja 3-vuotiaille suomenhevosille

Syksyn 2007 aikana Kaustisen, Lahden, Mikkelin, Porin, Seinäjoen ja Tampereen raviradat järjestävät yhteistyössä Suomenhevosliiton kanssa syys-marraskuun aikana kilpailusarjan 3-vuotiaille suomenhevosille. Lähdöt ajetaan vähintään 500 euron ykköspalkinnolla ja voittaja saa Suomenhevosliiton lahjoittaman juhlavuoden logolla varustetun loimen. Sarjamäärityksistä vastaavat järjestävät radat. Tampereella 1.12.2007 ajetaan 1500 euron ykköspalkinnolla päätöskilpailu, jossa sarjamäärityksenä on 2120m, tammoille 20m hyvitys. Päätöskilpailun voittaja saa loimen lisäksi Suomenhevosliiton lahjoittaman juhlavuoden kultakellon. Päätöskilpailun karsinnassa ovat etusijalla aikaisempiin lähtöihin osallistuneet hevoset.
On toivottavaa, että muutkin radat tarjoavat kilpailumahdollisuuksia 3-vuotiaille suomenhevosille. Viime vuosien vähäisistä 3-vuotislähdöistä johtuen kaikkiin lähtöihin ovat osallistuneet ikäluokan huiput, mikä osaltaan on nostanut tavallisten varsojen ilmoittamiskynnystä.  Kilpailutarjonnan lisääminen mahdollistaa kilpailurutiinin hankkimisen tavallisille opetus- ja koelähdön suorittaneille suomenhevosille.
Suuri kiitos tämän kilpailusarjan ideoinnista ja toteutumisesta  kuuluu  Suomen Hippos ry:n hallituksen jäsenelle Kristiina Ertolalle.
Suomenhevosliiton hallitus piti tärkeänä, että kilpailusarja ei jäisi vain juhlavuoden kokeiluksi, jolloin tulevien 3-vuotisikäluokkien valmentajat osaisivat ajoissa varautua vastaaviin kilpailumahdollisuuksiin. Toivottavasti suomenhevosten valmentajat osallistuvat aktiivisesti jo tänä vuonna näihin lähtöihin, jolloin kilpailusarjan perusajatus toteutuisi.

30.5.2007

Jukka Salonen   

....................................................................................................................................

SUOMENHEVONEN -PALVELUHAKEMISTO AVATTU SUOMENHEVONEN.INFO -SIVUILLE!

Suomenhevonen.info -sivuille avatusta palveluhakemistosta löytyy
suomenhevoskasvattajia, ratsastus- ja ravitalleja sekä hevosmatkailu- ja
muita yrityksiä. Palveluhakemiston yrityksille on yhteistä se, että
niiden toiminnassa suomenhevonen on merkittävässä roolissa.

Palveluhakemistoa täydennetään vuoden 2007 aikana. Tavoitteena on
kehittää foorumi, josta löytyvät eri toimintamuotoja edustavat
suomenhevosyrittäjät- ja tallinpitäjät. Palveluhakemistoon
liittyminen on yrittäjälle maksutonta. Toimintamallia testataan Suomen
Hippoksen toimesta juhlavuoden 2007 aikana. Saadun palautteen avulla
toimintamallia kehitetään mahdollisesti myös juhlavuoden 2007
jälkeen.

Yrittäjä- tai tallinpitäjä liity mukaan hakemistoon!

Ilmoittautuessasi kerro:

1. YRITYKSEN NIMI

2. YHTEYSTIEDOT
a. yrittäjän nimi
b. puh. ja /tai s-posti
c. yrityksen osoite
d. internetsivut

3. LYHYT KUVAUS YRITYKSEN TARJOAMISTA PALVELUISTA

4. PALVELUHAKEMISTOON HALUTTU LUOKITU, voi olla useampia:
a. ratsastustallit ja -koulut
b. ravivalmennustallit
c. täysihoitotallit
d. hevosmatkailua tarjoavat yritykset (maastoratsastusta,
vaellusratsastusta, suomenhevoselämyksiä: ajelutukset ym)
e. ratsastusterapiaa tarjoavat yritykset
f. myytäviä suomenhevosia (kasvatustallit, kimppahevoset)
h. muut

Lisätietoja:
www.suomenhevonen.info
projektisihteeri Suvi Louhelainen, puh. 020 760 5248, s-posti.
suvi.louhelainen@hippos.fi

....................................................................................................................................

SUOMENHEVOSTEN PERHEALBUMI

Kolme liinaharjaa. Ynni, Arja Karjalainen ja Turha Ypäjällä vuonna 1978.
Kuva: Raili Arvola; Arja Simosen kokoelmasta

Valtakunnallinen Suomenhevonen 100-vuotta valokuvanäyttely kiertää
parhaillaan ympäri Suomea. Valokuvanäyttely on yksi kansaa yhdistävä
voimanponnistus kansallisrotumme juhlinnassa. Siihen sai jokainen
halukas tarjota kuviaan, ja juuri tämä antaakin kuvakavalkadille
perhealbumin tunnelman. Katsoja löytää kuvamateriaalista yhtymäkohtia
omaan elämäänsä. Suomenhevonen on liittynyt niin kiinteästi ihmisen
eloon, että lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlainen muisto ja
elämys suomenhevosesta.
Taiteellista intohimoa tähän näyttelyyn on turha sijoittaa, mutta
vilpitöntä tunnetta se on tulvillaan. Työryhmään ovat kuuluneet llmari
Ojala, Elina Paavola, Tuula Pihkala ja Suvi Louhelainen. Vanhempien
kuvien perusteellisesta tekstityksestä on vastannut Ilmari Ojala,
tuoreemmista Terttu Peltonen ja Tuula Pihkala.
Näyttely on ryhmitelty onnistuneesti, ja näyttelyluettelo uskomattoman
kattava. Tätä kokonaisuutta ei kannata juosta läpi, vaan varata aikaa ja
perehtyä myös tekstiosaan.
Itse sermeissä on tunnelmaa antamassa myös lainauksia kotimaisesta
kirjallisuudesta. Niin vain käy sitaattienkin kohdalla, että asiaa
harrastanut tunnistaa lähes poikkeuksetta ne kaikki.
Sotahevosen kohdalla on luonnollisesti Helvi Hämäläisen runo pienestä,
sodassa kaatuneesta tammasta. Rankka ja kaunis. Eipä voi itse
valokuviakaan liikuttumatta katsoa. Helppoa ei ollut sodassa ihmisellä
eikä hevosella. Inhimillisyyttä sekin, että ohjeiden mukaan
taistelutilanteissa liikuntakyvyttömäksi vammautuneet hevoset oli
ammuttava. Taistelutovereita ei haluttu jättää kärsimään.
Ilmari Ojalan teksti kertoo ystävyydestä:
”Sodissamme maavoimien joukko-osastoissa miehistö oli usein samalta
seudulta, mistä sitten aiheutuivat joskus kotipitäjiä kohdanneet ankarat
iskut. Hevoset hajaantuivat eri aselajien tarpeen mukaan paljon
laajemmin, joten ani harvoin hevonen ja sen isäntä taistelivat lähellä
toisiaan. Kuvamme kertoo kuitenkin yllättävästä ja iloisesta
kohtaamisesta, kun isäntä tapasi kesällä 1941 Hangon rintamalla oman
hevosensa.”
Toki Juhani Länsiluodon huipputekniikalla otetut kuvat ovat vertaansa
vailla, mutta yhtä lailla on kaustislaissyntyinen Elina Paavola ottanut
nappiosuman viime vuoden ravikuningattaresta B. Helmiinasta ja sen
omistajasta Reijo Borgströmistä. Jaa´a siinä on hevosmiehen onni
huipussaan; monella on paljon rahaa mutta harvalla hyvä hevonen.
Yhtä lailla mieleen painuvat ne kotialbumien lukuisat kuvat talon
nelijalkaisista työntekijöistä, joiden asema oli lähes perheenjäseneksi
rinnastettava. Nätisti ojentaa lapsi kämmentä hevosen turpaa kohti, ja
yhtä hellästi hamuaa turpa kouraa. Jokainen hevosen kanssa ystävystynyt
tietää, mistä on kyse. Ja jos ei tiedä, niin kannattaa lukea Toivo
Asikaisen Aarre-oriista kertoma tarina:
”Kymmenvuotias ori Aarre on tässä alakouluikäisten lasten ajettavana.
Aarre oli suorastaan lastenvahti, silloin kun lapset ajoivat pellolla
tai ratsastivat oriilla sai olla varma, ettei mitään vahinkoa heille
tapahdu. --- Hevosen viisaudesta ja palveluhalusta kertoo myös seuraava:
Huomasin pihassa ajaessani etujalasta puuttuvan kengän, joten jätin
oriin pihalle irralleen ja kävin sisältä kengitystyökalut hakemassa.
Aarre näki mitä minulla oli käsissä, nosti ylös jalan, mistä puuttui
kenkä ja hörhötti minulle, että tähän jalkaan lyö poika uusi kenkä.”
Näyttelyssä onkin esitetty suomenhevosen historia ja käyttö läpi
vuosisadan. Vanhassa kuvissa kiitää ravikärrien edessä Kirppu-ori.
Tuoreimpiin kuuluvassa Eero Perttusen otoksessa pitelee puolestaan
kokkolalainen Annika Holmbäck viime syksynä työhevoskantakirjaan
viemäänsä ori Pajatson Peliä. Mukana on myös yhä kasvava
ratsastusharrastus, suomenhevosen käyttö ratsastusterapiassa ja myös
matkailussa vaellushevosena.
Vain yhtä osiota hevosen historiasta jäin kaipaamaan, en löytänyt kuvia
maamme romaanikulttuurista, jonka oleellinen osa hevonen on.
Suomenhevonen on osa kansakunnan muistia.
Hevosen luonne kiteytyy hyvin terapiasta kertovassa osiossa.
”Hieman jäyhä, rauhallinen ja sopivassa määrin melankolinenkin
suomenhevonen, josta löytyy tarvittaessa sekä herkkyyttä että riittävää
temperamenttia, sopii hyvin terapiahevoseksi. Se kykenee kohtaamaan
hyvin erilaisia asiakkaita ja asettumaan heidän tunnetilaansa. Jopa
kaksi kolmesta suomalaisesta ratsastusterapeutista työskentelee
suomenhevosen kanssa.”

Tiina Ruotsala
Arvostelu julkaistu Keskipohjanmaa -lehdessä 21.3.2007

....................................................................................................................................

Piirrä tai kerro suomenhevonen!

Marraskuun ajan on käynnissä piirustus- ja kirjoituskilpailu peruskouluille. Piirustuskilpailuun voivat osallistua omissa sarjoissaan 1.-2., 3.-4. ja 5.-6.-luokkalaiset.

Minun suomenhevoseni –aiheella tehtyjä töitä arvioivat mm. hevostaiteilija Katriina Viljamaa – Rissanen ja Hevosurheilun valokuvaaja Juhani Länsiluoto.

Tulevaisuuden suomenhevosesta pääsevät kirjoittamaan yläasteikäiset. Heidän töistään parhaita ovat valitsemassa mm. toimittaja Jyrki Kaminen ja kirjailija-toimittaja Uma Aaltonen.

Parhaat piirtäjät ja kirjoittajat palkitaan 50-200 euron arvoisilla lahjakorteilla Suomalaiseen kirjakauppaan sekä tuotepalkinnoilla.

Osallistumisohjeet löytyvät internet-sivuiltamme www.suomenhevonen.info.

....................................................................................................................................

Suomenhevonen, sotahevonen

....................................................................................................................................


Puheenjohtajan puhe Kurikan perinnepäivillä

Arvoisa ministeri, kutsuvieraat, hyvät kuulijat.

Olen siis Suomenhevosliiton puheenjohtaja, valtakunnallisen suomenhevonen 100 vuotta työryhmän jäsen mutta ennen kaikkea aktiivi suomenhevoskasvattaja. Kotitilallani on harjoitettu suomenhevoskasvatusta jo monta sukupolvea ennen minua. Suhtaudun suomenhevoseen suurella tunteella.

Tänä vuonna vietetään suomenhevosen kantakirjauksen ja puhdasjalostuksen satavuotisjuhlaa ja suomenhevonen julistettiin helmikuussa kulttuuriministerin toimesta Suomen kansallishevoseksi.

Pohjoisen vaikeakulkuisilla teillä ja metsässä suomenhevosesta on vuosisatojen kuluessa kehittynyt ihmiselle varmajalkainen kumppani, jonka kanssa on turvallista tehdä töitä ja harrastaa. Yhteiset työpäivät pelloilla ja metsissä sekä myöhemmin harrastuskentillä ovat nostaneet suomenhevosen saunan ja sisun rinnalle, yhdeksi suomalaisuuden tärkeäksi tunnusmerkiksi. Hevosestamme löytyy sekä alkukantaista, villiä voimaa että rauhallista päättäväisyyttä – ominaisuuksia, joista suomalaisen on helppo tunnistaa itsensä.

Suomalaisen hevosen tunnettu historia on noin tuhannen vuoden mittainen. Hevonen on tullut Suomeen ihmisten mukana ja hevosia tiedetään myydyn tänne jo 1200-luvulla. Suomalaiseen hevoseen on vaikuttanut pohjoiseurooppalainen metsähevonen. Metsähevoset olivat sopeutuneet erilaiseen ympäristöön ja kohtasivat erilaisia uhkia kuin aroilla eläneet ja kehittyneet hevoset. Vuosisatojen kuluessa suomalainen hevonen on saanut vaikutteita muista roduista.
1800-luvun lopulla suomalaisuusaatteen voimistuessa ryhdyttiin puuhaamaan suomalaisen hevosen jalostamista puhtaana rotuna, mikä osaltaan vahvisti kansallista identiteettiä. Valtio ryhtyi hankkimaan ruununoriita, joita sijoitettiin eri puolille maata. Turkuun perustettiin 1894 Hevoskasvatusyhdistys Hippos, Suomen ensimmäinen hevosjalostusyhdistys, jonka päämääränä oli jalostaa suomalaista hevosta puhdassiitoksella. Suomen senaatti teki 6.9.1907 suomenhevosen historian merkittävimmän päätöksen, kun se päätti koko maan käsittävän kantakirjan perustamisen suomenrotuisille oriille. Kaksi vuotta myöhemmin senaatti teki täydentävän päätöksen, jonka mukaan aloitettiin myös hevosjalostusliittojen toimeenpanemat tammojen kantakirjaukset. Ennen vuotta 1907 voidaan siis puhua suomalaisesta hevosesta, mutta sen jälkeen suomenhevosesta, jonka satavuotisjuhlaa tänä vuonna vietämme.

Suomenhevonen on kulkenut suomalaisen ihmisen rinnalla vuosikymmenet. Teknologiahuuman keskellä elävän nykyihmisen on vaikea muistaa ja ymmärtää, että kansantaloutemme kasvun ja nykyisen hyvinvointimmekin takuumies on suomenhevonen. Se rahtiruuna, joka aamuvarhaisesta iltamyöhään raatoi uskomattoman vaikeakulkuisessa maastossa  vuosikymmenestä toiseen ja veti miljardeja kuutiometrejä puutavaraa sellu-ja sahateollisuuden tarpeisiin.

Oma lukunsa suomenhevosen historiassa on sota ja sotavuodet:
Nuorempien ikäpolvien on mahdoton ymmärtää tilannetta jossa silloin elettiin. Suomi oli käytännöllisesti katsoen bensiinitön maa, niin, että nestemäisillä polttoaineilla käyviin kulkuneuvoihin jouduttiin keksimään puukaasu ratkaisuja. Mitä Suomi olisi tehnyt siinä tilanteessa, ellei meillä olisi ollut 350 000 suomenhevosta. Talvisotaan pystyttiin lähettämään n. 70 000 suomenhevosta ja puolustusvoimien motorisoinnin kehittymisestä huolimatta jatkosotaan n. 45 000 suomenhevosta. Loput raatoivat arjen askareissa kotirintamalla. Sodissa kaatui yli 20 000 suomenhevosta ja suuri määrä sai eriasteisia vammoja. OLEMME SIIS PALJON VELKAA KANSALLISHEVOSELLEMME.

Määrällisesti suomenhevosen kulta-aika osui sodanjälkeiseen jälleenrakentamisen aikaan, jossa suomenhevosella oli taas suuri rooli. Tällöin maassamme oli yli 400 000 suomenhevosta.
50-60 –lukujen voimakas maatalouden ja myöhemmin myös metsätalouden  koneellistuminen romahdutti suomenhevosten määrän. Alimmillaan suomenhevosia oli 1980 luvun loppupuolella n. 14 000.
Kansakunnan vaurastuessa suomenhevosen pelastukseksi tuli hevosiin liittyvän harrastustoiminnan lisääntyminen. Sopeutuminen uusiin käyttömuotoihin onnistui monipuoliselta suomenhevoselta, sillä pitkien etäisyyksien maassa oli aina työhevosjalostuksessakin arvostettu nopeakulkuista ja reipasta hevosta. Suomenhevosta on aina käytetty myös raviurheiluun ja kilvanajoon jos ei muualla, niin talvisilla kirkkomatkoilla. Puolustusvoimien ja erityisesti ratsuväen perintönä suomenhevosesta löytyy myös ratsastuksessa tarvittavia ominaisuuksia. - Puhuttaessa ratsuväestä tulee minulle ravihevoskasvattajana hyvin läheisiä tuntemuksia. Kotipirttimme seinällä on kuva kaksi sotaa kokeneesta arvostamastani isoisästä. Kuva on ajalta jolloin hän palveli ratsuväessä Lappeenrannassa. Kuvassa hänellä on yllään tietysti hieno rakuunan luurankopuku, joka aikoinaan herätti naisissa ihailua ja miehissä kateutta.

Suomenhevosia on tällä hetkellä n. 20 000.
Suomenhevosia on vuodesta 1971 jalostettu neljälle jalostussuunnalle: juoksijaksi, ratsuksi, työhevoseksi ja pienhevoseksi. Suomenhevonen on monipuolinen hevonen ja se voi toimia useammassakin ammatissa. Löytyy suomenhevosia, jotka on kantakirjattu kolmelle eri jalostussuunnalle. Länsimaissa, niin myös Suomessa ratsastus on yksi voimakkaimmin lisääntyvistä harrastusmuodoista. Suomenhevosenkin käyttö tullee voimakkaimmin lisääntymään juuri ratsastusurheilussa lähivuosina. Myös työhevosperinteen ja sitä kautta saatavien hevosmiestaitojen vaaliminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Pienhevonen päihittää monta muuta rotua harrastehevosena mm. voimakkaasti suosiotaan kasvattaneessa aikuisratsastuksessa. Ylivoimaisesti tärkein suomenhevosen käyttömuoto on kuitenkin raviurheilu, josta suomenhevonen saa pääosan tuloistaan. Viime vuonna astutetuista suomenhevostammoista 79% astutettiin juoksijasuunnan oriilla. Kaikista syntyvistä varsoista ei varmasti tule juoksijoita eikä kaikilla sitä edes tavoitella, mutta luku kuitenkin osoittaa raviurheilun merkityksen suomenhevosen säilymiselle. Vuodesta 1924 järjestetyt Kuninkuusravit rakentuvat suomenhevosen varaan. Vaikka viimevuosikymmeninä on lämminveripuolelle tullut paljon suuripalkintoisia kansainvälisiä kilpailuja, on Kuninkuusravit pysynyt ylivoimaisesti suurimpana ravitapahtumana Suomessa ja se kestää suosiossa vertailun pienillä paikkakunnilla järjestettyinäkin Euroopan suurimpien miljoonakaupungeissa järjestettävien ravitapahtumien kanssa.
Aiemmin sanoin, että olemme paljon velkaa suomenhevoselle. Ennen vuoden 1992 Vermon Kuninkuusraveja Pekka Siikala kirjoitti asiasta hyvin kauniisti. Pekka Siikala on palkittu kirjoittaja ja aikoinaan lämminverikasvattaja. Tässä suora lainaus hänen kirjoituksestaan: ”Ilman raviurheilua suomalainen hevonen olisi kuollut sukupuuttoon. Ilman Kuninkuusraveja olisimme kadottaneet ne geenit jotka Suomen hyvinvointiin veivät. Käymällä raveissa maksamme velkaamme. Käymällä Kuninkuusraveissa maksamme velkaa ja hiukan korkoakin. Sen on oltava kunnia-asia jokaiselle suomalaiselle. Meidän on maksettava velkaamme hevoselle, suomalaiselle hevoselle. Sille kuuluisalle suomenhevoselle, sille joka ainoana hevosena tuoksuu oikealle, elämälle, isiemme ja äitiemme perinnölle, suomalaisuudelle. Tänä vuonna lyhennyspäivä on Vermon Kuninkuusraveissa. Itse aion ostaa ainakin kaksi pääsylippua, vaikka yksin liikun. Samaa Suosittelen muillekin. Totisesti! Sen olemme velkaa suomenhevoselle.” Näin siis Pekka Siikala lamavuonna 1992.

Joskus tuntuu, että me nykyajan hevosihmiset emme itse osaa siittävästi arvostaa omaa kansallishevostamme monien vieraiden hevosrotujen lisääntyvän tarjonnan keskellä. Johtuneeko siitä, että olemme itsenäisenä kansakuntana kymmenen vuotta omaa hevosrotuamme nuorempia.

Suomenhevonen on historiansa aikana aina vastannut sille esitettyihin haasteisiin, mutta se kuuluu myös nykyaikaan ja tulevaisuuteen. Siitä on osoituksena lisääntynyt käyttö eri vapaa-ajan sektoreilla ja Kuninkuusravien yhä kasvava kansansuosio.
Suomenhevonen on juhlavuotenaan saanut uskomattoman paljon myönteistä julkisuutta. Suuri kiitos kuuluu järjestelyistä myös niille tuhansille vapaaehtoisille, jotka ovat järjestäneen juhlavuoden tapahtumia. Tämä tapahtuma on yksi niistä. Suomen Hippos ja suomenhevonen 100 –vuotta työryhmä suosittavat yleistä liputusta suomenhevosen päivänä 6.9. Toivon, että te kaikki noudatatte tätä suositusta, sillä niin lippu kuin tyhjä salkokin ovat kannanottoja.

Toivon kaikille kuulijoille hyvää suomenhevosen juhlavuoden jatkoa. Kiitos

....................................................................................................................................


Suomenhevosliitto on mukana Kuninkuusraveissa monin tavoin

Suomenhevosliitto on mukana kuninkuusraveissa monin eri tavoin.
Esimerkiksi koko 2000 luvun Suomenhevosliitto on hankkinut
kuninkuusraveissa kuninkuutta ja kunigattaruutta tavoitteleville
hevosille esittelyloimet, joissa yhteistyökumppanina on ollut hevosen
omistajan kotikunta.
Kunta on saanut näkyvyyttä, ja ehkäpä hevonen on tullut myös kunnan
väelle tutummaksi, niillekin, jotka eivät aktiivisesti harrasta
hevosurehilua. Loimet ovat tuoneet toisenlaista näkökulmaa jaloon
kilpaan.
Koska monen kunnan talous on todella tiukilla, kustannukset on pidetty
kohtuullisena.
Loimista on sovittu järjestävän radan kanssa. Valitettavasti tänä vuonna
Kuninkuusraveista vastaavan Kouvolan kanssa ei ole päästy vastaavaan
sopimukseen.













....................................................................................................................................

SUOMENHEVOSTEN PARHAAT 2006

Palkituista paikalla olivat Seppo Vesala (vas.), Tapio Saarimäki, Reijo
Litmanen, Raisa Takkinen, Mika Erkkilä, Heidi Vahtera, Pasi Tuominen,
Pia Tauro, Jaana Sandström ja Jukka Nampajärvi. Kuva: Matti Meriluoto


Vanhemmat oriit ja ruunat
o. Saran Salama / Sara-Juulia Perttunen, ORIMATTILA

Vanhemmat tammat
t. B. Helmiina / Talli Ranch Oy/Borgström Reijo, NUIJAMAA
LAPPEENRANTA

5 v oriit ja ruunat
o. A.T. Eko / Tupun Talli & Vidgren Einari, TAIVALKOSKI

5 v tammat
t. Jovenna / Team Jovenna/Nampajärvi Tuula, IMATRA

4 v oriit ja ruunat
o. Poken Poika / V.j. –Tuotanto Oy/Vesala Seppo, SAVERO
ANJALANKOSKI

4 v tammat
t. Suomitar / Tapio Saarimäki, JAKKULA
LAIHIA

SH Monte
o. M.A. Viki / Reijo Litmanen, PIOJÄRVI
PUNKAHARJU

Työmestaruus
t. Laippa / Pasi Tuominen, NUORAMOINEN
SYSMÄ

Koulumestaruus
o. Jaime / Helimaija Pakarinen, JYVÄSKYLÄ

Estemestaruus
r. Pantse R / Paula Erkkilä, ORISMALA
YLISTARO

Kenttämestaruus
t. Riemuliini / Pia Tauro, YPÄJÄ

Valjakkoajo
r. Vinsker / Miia Puhakka & Raisa Takkinen, LIIKKALA
ANJALANKOSKI

Pienhevoset
t. Piipon Salko / Heidi Vahtera, PAIMIO

Lisäksi kokouksessa palkittiin Suomen Hippoksen pronssisella
ansiomerkillä Aira Soosalu Joroisilta. Huomionosoituksen sai myös Anton
Hatakka Valkeakoskelta poikkeuksellisen aktiivisesta jäsenhankinnasta

....................................................................................................................................

Teivon nostalgiasarja tavalliselle hevosharrastajalle

Teivon raviradalla juostaan toukokuussa joka tiistai suomenhevosten
nostalgiasarja juhlavuoden merkeissä. Lisäksi suomenhevosta juhlitaan
Teivossa 10. heinäkuuta, jolloin raveissa juostaan muun muassa Erilo-
lähtö ja Suomenhevosliiton nimikkolähtö.

Teivon Ravien toimitusjohtaja Matti Mahlamäen mukaan nostalgiaa
toukokuun sarjoissa on sekä aikatasoitusten hitaat ajat että itse
aikatasoitus sarjamääritteenä. Voittajan saama, Suomenhevosliiton
lahjoittama kultakellokin taitaa tikittää nostalgia-aikaa...
Paalulta lähdetään 1,40-1,48 sarjamäärityksillä illasta riippuen.
Mahlamäki muistuttaa, että Suomessa aikatasoitukset olivat raveissa
sarjamäärityksenä poikkeuksellisen pitkään ennen kuin voittosummaan
perustuvat määritykset otettiin käyttöön. Ja onhan aikatasoituksia
edelleen – toisin kuin muualla maailmassa.

Teivon ravit haluaa nostalgiasarjan avulla juhlia tavallista
suomenhevosharrastajaa. Mahlamäen mukaan juhlaseminaareja kyllä riittää
pukupuolella, mutta miten on tarjontaa perushevosmiehelle? On
tamperelaisten sarja vastaus myös harrastajien pyyntöön inhimillisistä
sarjoista aloitteleville suomenhevosille. Näissä sarjoissa hevoset
pääsevät juoksemaan samantasoisten kanssa. Tosiasiahan on, että mitä
lähemmäksi kesä tulee sen kovatasoisemmiksi muuttuvat voittosummiin
perustuvat sarjat aloittelevien suomenhevosten kohdalla.
Mahlamäki sanookin, että nyt on pallo harrastajilla kun rata tarjoaa
sitä, mitä on pyydetty.

Teivon toimitusjohtaja näkee suomenhevosen tulevaisuuden valoisana myös
maamme raviradoilla. Hän uskoo, että suomenhevonen juoksee
ravikilpailuissa vastaisuudessakin. Tällä hetkellä karsittujen lista on
lämminveripuolella huomattavasti pidempi kuin suomenhevosten kohdalla.
Siinä mielessä voisi ajatella suomenhevosen olevan mieluisampikin
vaihtoehto ravuriksi. Pääseehän sillä helpommin mukaan.

Matti Mahlamäen lapsuudenmuistoissa vaari ajaa kilpaa suomenhevosella,
sillä siihen aikaan ei lämpöisiä vielä maassamme ollut. Mahlamäki on
ollut todistamassa myös lämminveristen tulon suomalaiseen raviurheiluun.
Suomenhevosta toimitusjohtaja ajattelee lämpöisin ajatuksin, humma on
juhlavuotensa ansainnut. Lämminveristen ja suomenhevosten
vastakkainasettelun hän soisi loppuvan ja uskookin, että valtaosa
raviurheilun suomenhevosharrastajista pitää tallissaan yhtä lailla myös
lämminverisiä.

Tiina Ruotsala

....................................................................................................................................


SUOMENHEVOSEN KUNNIAKSI JUHLALEVY

Suomenhevosen juhliessa 100-vuotistaivaltaan, ovat lukuisat maamme
huippuartistit kantaneet kortensa kekoon ja kunnioittavat ainoan
kansallisen hevosrotumme juhlaa 21.3. julkaistavalla juhlalevyllä.
Suomen Hippoksen ja tuottajana toimineen William Rinteen kanssa
yhteistyössä tuotetulla levyllä esiintyvät: Pate Mustajärvi, Matti
Esko, Janne Tulkki, Kari Vepsä, Dave Lindholm, Pauli Hanhiniemi, Jaska
Mäkynen, Seppo Tammilehto, Mika Sundqvist, Liisa Tuhkanen, Cathrin ja
William Korwenkoski.

Monipuoliselta levyltä löytyy hevosaiheisia kappaleita joka makuun,
aina Pate Mustajärven metallisesta tulkinnasta sotahevosesta, Cathrinin
herkkään ja raikkaan tunteelliseen tulkintaan varsan riemusta. Levyltä
löytyy historiaa, puhuvia hevosia, aaveratsuja, ravitunnelmaa ja heti
avausraidalta Liisa Tuhkasen suomenhevosta arvioiva ja kunnioitusta
hehkuttava onnittelulaulu "Kunnon hevonen". Kuten esiintyjälistasta voi
päätellä, käsitellään hevosta iskelmän, countryn ja suomirockin
tyyliin rehellisellä asenteella. Kaikki kappaleet ovat, lukuun ottamatta
Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemää "Hummani hei" kappaletta, uusia ja
ennen julkaisemattomia.

Suomenhevonen 100 vuotta -juhlalevy julkaistaan 21.3. Vermossa ja sitä
voi tilata ennakkoon 20 euron kappalehintaan

....................................................................................................................................

Suomenhevostapahtuma Ylivieskan raviradalla 31.3.alkaen klo 10

Ohjelmassa klo 10.00-15.00
- längen teko, Teuvo Isokääntä ja Reijo Jutila
- 2005 työmestari, luokkivaljastusnäytös Immo Uusimäki
- varsan opetus, Elina Vähäkangas
- valokuvanäyttely, Minna Kuusisto
- ravihevonen ja valjaat, Minna Kuusisto
- talutusratsastus, Matti Niiranen
- työkärryjen, rekan, aisojen ja saverikon teko, Hannu Vähäkangas
- pienhevonen esittäytyy
- luokin painaminen, rakovalkean valmistus ja arvontatehtävät,Immo
Uusimäki, Pentti Sarja ja Pentti Hanhela
- vanhojen hevosvarusteiden ja työtapojen esittely, Kalervo Tuomikoski
- hevosen kengitys, kengitysseppä työssä
- hevosen rakennearvostelu ja miten näyttelyssä toimitaan hevosen kanssa
- erilaisia aiheeseen liittyviä filmi- ja diaesityksiä
- ratsastusnäytöksiä maneesilla, Pohjoisen Ratsut ry

Kouluille ja oppilaitoksille tarjotaan mahdollisuus osallistua
tilaisuuteen, ennakkoilmoittautuminen (ruokailut ja esittelyaikataulu)
puh 050 3626526.

Järjestäjät: Kankaan nuorisoseura, Pohjanmaan hevosjalostusliitto ry,
Oulun läänin hevosenomistajien yhdistys ry, Pohjanmaan ravi ry,
Pohjoisen Ratsut ry, Pohjanmaan Ravinaiset ry, Murron talli, Suomen
työhevosseura ry ja Suomenhevosliitto ry.

....................................................................................................................................

Suomenhevosliiton puheenjohtaja Jukka Salonen:

JÄNNITTÄVÄ, LÄHELLÄ JA NYKYAIKAINEN

....................................................................................................................................

Vuosikokous Kouvolassa 23.3.

Suomenhevosliitto ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 23.3.2007 alkaen
klo. 18.00 Kouvolan Upseerikerholla (os. Upseerintie 5, 45100 KOUVOLA).
Esillä sääntöjen 6 §:n määräämät asiat. Kokouksen yhteydessä palkitaan
parhaat suomenhevoset vuodelta 2006. Tilaisuudessa mukana Suomen Hippos
ry:n hallituksen puheenjohtaja Kalevi Hemilä.
Kokouksen jälkeen iltapala.
Tervetuloa!

....................................................................................................................................

JUHLASEMINAARI AVAA SUOMENHEVOSEN VUODEN

Tiistaina 13.2. Helsingissä Finlandia-talolla järjestettävä
Suomenhevonen 100 vuotta –juhlaseminaari avaa virallisesti suomenhevosen
juhlavuoden 2007.
Tilaisuudessa satavuotiasta suomenhevosta kunnioittaa läsnäolollaan mm.
kulttuuriministeri Tanja Saarela. Seminaarissa kuullaan myös Suomen
Hippos ry:n hallituksen puheenjohtajan Kalevi Hemilän, Suomen
Ratsastajainliitto ry:n hallituksen puheenjohtajan Tapani Peltosen ja
Suomenhevonen 100 vuotta -työryhmän puheenjohtajan Jukka Mäkilän
puheenvuorot. Juhlaseminaarin yhteydessä julkaistaan MMT Markku
Saastamoisen päätoimittama Suomenhevonen-tietokirja.

Tilaisuuden ohjelma on nähtävissä kokonaisuudessaan Internet-sivuilla
www.suomenhevonen.info . Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille.
Ilmoittautumiset 26.1. mennessä tiedotusassistentti Elina Paavola, puh.
020 760 5261, s-posti. elina.paavola@hippos.fi.

....................................................................................................................................

SUOMENHEVONEN.INFO –SIVUT AVATTU

Juhlavuoden Internet-sivusto www.suomenhevonen.info on avattu. Sivuilta
löytyy tietoa kansallisesta hevosrodustamme sekä juhlavuoden
tapahtumista. Sivujen palautelomakkeen kautta on mahdollista
ilmoittautua mukaan juhlavuoden toteukseen.

Tammikuun juhlavuoden tapahtumia

Pienoisnäyttely suomenhevosesta Jyväskylän yliopiston pääkirjaston
2. kerroksen näyttelyvitriinissä. Näyttely kestää 31.3.2007 asti.

21.1.2007 Suomenhevoskasvatuksen seminaaripäivä Ypäjän
Hevosopistolla.

Lisätietoja: www.suomenhevonen.info.

Suomenhevonen palveluhakemisto

Tälle sivulle avataan myöhemmin palveluhakemisto, josta löydät
suomenhevoskasvattajat, ravitallit ja ratsastuskoulut sekä muut
suomenhevosyritykset.

Yrittäjä, tallinpitäjä tai suomenhevoskasvattaja: ilmoita yrityksesi tai
tallisi mukaan hakemistoon! Palvelurekisteri on avoin kaikille
yrityksille, joiden toiminta perustuu suomenhevoseen.

....................................................................................................................................

Uusi suomenhevosopas valmistunut

TUTUSTU SUOMENHEVOSEEN on tiivis tietopaketti suomenhevosesta. Julkaisu
on saanut rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) maatalouden
ympäristötuen koulutukseen liittyvistä varoista.

Julkaisun toteutuksesta ovat vastanneet yhteistyössä Agropolis Oy,
Suomenratsut ry, Suomen Työhevosseura ry, Suomenpienhevosyhdistys ry,
Suomenhevosliitto ry, Suomen Hippos, Suomen Hevosenomistajain
Keskusliitto, MTT/Hevostutkimus, Hevosopisto Oy sekä Hämeen
Ammattikorkeakoulun (HAMK) Mustialan yksikkö.

Tavoitteena on ollut tiivis tietopaketti suomenhevosen historiasta,
tulevaisuudesta, käytöstä ja kasvatuksesta.

Tarkoituksena on tukea suomenhevosen asemaa kansallisena
alkuperäisrotuna ja vahvistaa sen käyttöä monipuolisena harraste-,
urheilu- ja työhevosena. Tavoitteena on myös korostaa suomenhevosen
arvoa ja merkitystä maamme ja erityisesti sen maaseudun
yrittäjyystoiminnassa.

Julkaisu on tarkoitettu mm. alan oppilaitoksiin, hevosalan
keskusjärjestöille ja maaseudun neuvontajärjestöille käyttöön.

TUTUSTU SUOMENHEVOSEEN on 36 -sivuinen ja A4 - kokoinen
nelivärijulkaisu. Teoksessa on lähes 100 valokuvaa joista vanhimmat
ovat 1800 - luvulta. Oppaasta on saatavilla englannin-, saksan- ja
ruotsinkieliset versiot.

Julkaisun tavoitteena on ollut käytännönläheisen ja informatiivisen
oppaan muodossa
* tuoda esille suomenhevosen kohtaamia haasteita
* nostaa suomenhevosen arvoa muiden Suomessa käytettyjen hevosrotujen
rinnalla
* tuoda esiin sen monipuolisuutta hyvänä käyttöhevosena sekä
lisätä sen käyttöä kaikissa jalostussuunnissa
* lisätä suomenhevosen houkuttelevuutta vaihtoehtona kasvattajille ja
hevosalan aktiivisille harrastajille
* juhlistaa suomenhevosen kantakirjauksen 100-vuotisjuhlaa vuonna 2007

Julkaisun toimituskunnassa on ollut edustus mukana olevista kumppaneista
ja teoksen on toimittanut Margit Ticklén. Hanke käynnistyi kuluvan
vuoden alussa.

Opas on maksuton ja sitä toimitetaan toimituskuluja vastaan.

Lisätietoja ja tilaukset,

Merja Tuunanen 020 760 5267 merja.tuunanen@hippos.fi
Suvi Louhelainen 020 760 5248 suvi.louhelainen@hippos.fi

....................................................................................................................................

HEVOSALAN VOIMAN NÄYTE

Suomenhevonen 100 vuotta -juhlavuosi käynnistyy helmikuussa 2007.
Suomenhevosen juhlavuoden myötä hevosalan toimijoille tarjoillaan
ainutlaatuista mahdollisuutta hankkia alalle myönteistä julkisuutta.
Tulevana vuonna vietetään hevosalan yhteistä juhlaa, joka tehdään
koko hevosalan kattavan yhteistyön voimin.

Alueellisia ja paikallisia juhlavuoden tapahtumia on ilmoitettu Suomen
Hippokselle tähän mennessä n. 50. Mukaan ehtii vielä, sillä
juhlavuoden tapahtumakalenteria täydennetään vuoden mittaan.
Tapahtumakalenteri julkaistaan tammikuussa avattavilla juhlavuoden
Internet-sivuilla www.suomenhevonen.info

.Järjestäjinä on hevosalan alue- ja paikallisyhdistyksiä sekä
yksittäisiä yrittäjiä ja harrastajia. Juhlavuoden tapahtumia voivat
olla mm. suomenhevosen esittelyt kouluilla, päiväkodeissa,
kesätapahtumissa, koko perheen suomenhevostapahtumat tai konsertit,
näyttelyt, luennot ja seminaarit.

Jokainen hevosjalostusliitto on nimennyt alueelleen juhlavuoden
alueyhteyshenkilön. Juhlavuoden tapahtumista ilmoitetaan hyvissä ajoin
alueyhteyshenkilölle tai suoraan juhlavuoden projektisihteerille.
Alueyhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.hippos.fi/hippos/sh2007 . Sivuilta löytyy tapahtumalomake, jolla
tapahtuma ilmoitetaan osaksi juhlavuoden tapahtumakalenteria. Sivuilta
löytyy myös muuta hyödyllistä tietoa tapahtumanjärjestäjille. Kun
tapahtuma on hyväksytty osaksi juhlavuoden tapahtumakalenteria, on
tapahtumanjärjestäjällä oikeus käyttää tiedottamisessa
Suomenhevonen 100 vuotta -juhlavuoden logoa. Tapahtumanjärjestäjille
toimitetaan järjestelyjen tueksi myös juhlavuoden
markkinointimateriaalia.

Juhlavuoden valtakunnallisia toimia rahoitetaan opetusministeriön sekä
maa- ja metsätalousministeriön varoilla. Ainutlaatuisen juhlavuoden
toteutumista ovat mahdollistamassa myös valtakunnalliset
yritysyhteistyökumppanit: Agrimarket oy, Horze oy sekä Fintoto oy.

Tervetuloa tekemään yhdessä suomenhevosen juhlavuotta 2007!

LISÄTIETOJA

Suvi Louhelainen
projektisihteeri
Suomenhevonen 100 vuotta
puh. 020 760 5248
Gsm. 0400 262 295
s-posti. suvi.louhelainen@hippos.fi

....................................................................................................................................

JUHLAVUOSI 2007 JO OVELLA

Suomenhevonen 100 vuotta -juhlavuoden käynnistyminen lähestyy.
Juhlavuosi näkyy monissa hevosalan toimissa ympäri Suomen.
Suomenhevosen juhlavuosi on markkinoinnillisesti merkittävä ponnistus
suomenhevoselle ja koko suomalaiselle hevosalalle. Vuosi 2007 tarjoaa
hevosalan toimijoille mahdollisuuden, jota ei ole vara jättää
käyttämättä.

Juhlavuoden valtakunnallisesta suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa
Suomen Hippos ry sekä Suomenhevonen 100 vuotta -työryhmä. Juhlavuosi
käynnistyy 13.2.2007 suomenhevosen juhlaseminaarilla Finlandia-talossa.
Helmikuussa lähtee liikkeelle valtakunnallinen Suomenhevonen 100 vuotta
-valokuvanäyttely ja toukokuussa suomenhevosen viesti. Viesti huipentuu
Kouvolan kuninkuusraveihin, juhlavuoden päätapahtumaan, elokuun 4. ja
5. päivä. Juhlavuosi näkyy näissä vuosisadan kruunajaisissa vahvasti
läpi tapahtuman. Syyskuun 6. päivä vietetään valtakunnallista
suomenhevosen päivää. Tapahtumia on luvassa lapsille ja nuorille sekä
myös vanhemmalle väelle. Suomen Hippos ry suosittelee juhlaliputusta
suomenhevosen päivänä. Nämä ja monet muut valtakunnalliset sekä
alueelliset ja paikalliset tapahtumat muodostavat yhdessä juhlavuoden
tapahtumakalenterin. Tapahtumakalenteri julkaistaan kokonaisuudessaan
tammikuussa 2007 avattavilla juhlavuoden internet-sivuilla.

Juhlavuoden tapahtumakalenteri täydentyy alueellisilla ja paikallisilla
tapahtumilla. Hevosalan yhdistysten, hevosyrittäjien ja -harrastajien
toivotaan ilmoittavan juhlavuoden tapahtumista hyvissä ajoin
hevosjalostusliittoon tai juhlavuoden projektisihteerille. Yksittäinen
toimija voi antaa oman panoksensa juhlavuodelle mm. tarjoamalla apua
alueellisten tapahtumien toteutukseen, esittelemällä suomenhevosta
lähiseudun kouluilla, kunnan kulttuuri- tai kesätapahtumissa,
järjestämällä omalla tallilla avoimet ovet ja vaikka kutsumalla
kunnan tai kaupungin päättäjiä tutustumaan suomenhevoseen.
Juhlavuoden brandin alla järjestettävät tapahtumat toteutetaan
1.2.2007 -31.12.2007 välisenä aikana. Apua tapahtumien suunnitteluun
saa hevosjalostusliitosta tai juhlavuoden projektisihteeriltä. Ideoista
ja suunnitelmasta juhlavuoden tapahtumaksi ilmoitetaan oman alueen
hevosjalostusliittoon tai suoraan juhlavuoden projektisihteerille.
Alueyhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta

www.hippos.fi/hippos/sh2007 .

Juhlavuoden valtakunnallisille toimille saadaan rahoitusta
opetusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön varoista.
Ainutlaatuisen juhlavuoden toteutumista ovat mahdollistamassa myös
valtakunnalliset yritysyhteistyökumppanit.

TERVETULOA TEKEMÄÄN YHDESSÄ SUOMENHEVOSEN JUHLAVUOTTA 2007!

....................................................................................................................................


SUOMENHEVONEN TÄYTTÄÄ ENSI VUONNA 100 VUOTTA
- Juhlavuoden 2007 valmistelut käynnissä

Vuosi 2007 on suomenhevosen ja hevosjalostusliittojen juhlavuosi.
Suomalaisen hevosen kantakirjan perustamisesta tulee silloin kuluneeksi
100 vuotta. Koko hevosalan kattavan yhteistyön kautta juhlavuoden
tavoitteena on juhlistaa suomenhevosemme 100-vuotista taivalta.
Juhlavuoden tapahtumien kautta lisätään suomalaisten tietoisuutta
nykyaikaisesta ja monipuolisesta rodustamme sekä suomenhevosen
merkityksestä yhteiskunnallemme.

Lähde mukaan valmistelemaan juhlavuotta 2007!

Juhlavuoden suunnittelu ja toteutus tapahtuu Suomen Hippos ry:n sekä
Suomenhevonen 100 vuotta -työryhmän toimesta yhteistyössä hevosalan
toimijoiden kanssa. Juhlavuoden työryhmässä ovat edustettuina
hevosjalostusliitot, raviradat, Suomen Ratsastajainliitto ry,
Suomenhevosliitto ry, MTT Hevostalous, Suomen Hevosenomistajien
Keskusliitto ry sekä Suomen Hippos ry; jäseniä työryhmässä on 13.

Juhlavuosi käynnistyy helmikuussa 2007. Ohjelmassa on valtakunnallisten
toimien lisäksi alueellisia ja paikallisia tapahtumia, joita koordinoivat
16 hevosjalostusliittoa ympäri Suomen.

Jos Sinulla on ideoita juhlavuoden tapahtumaksi tai haluat muuten olla
mukana juhlavuoden valmisteluissa ja toteutuksessa, ota yhteyttä oman
alueesi hevosjalostusliittoon tai juhlavuoden projektisihteeriin.
Alueellinen ja paikallinen työ on äärimmäisen merkittävässä asemassa
juhlavuoden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hevosjalostusliittojen yhteystiedot löydät osoitteesta
www.hippos.fi/hippos/jalostus_ja_kasvatus

Tärkeää tietoa juhlavuoden tapahtumanjärjestäjälle löydät sivuilta
www.hippos.fi/hippos/sh2007 . Sivuilla julkaistavaan tapahtumakalenteriin
viedään juhlavuoden tapahtumat ajankohtien varmistuttua.

TERVETULOA TEKEMÄÄN YHDESSÄ SUOMENHEVOSEMME JUHLAVUOTTA!

....................................................................................................................................

Valtakunnallisen työmestaruuskilpailun tulokset  17.6.2006 Joutsa

Tulokset: (juoksuaika – käyntiaika – vetopisteet – tyylipisteet, yhteensä pisteet)                                                                                                                                           

1. Laippa - Kauko Tuominen, Sysmä, 9v. t (Pysteri – Peliitta, Luonnos). 1.48 – 7.00 – 22,4 – 2,5, yht. 35,9.
2. Vinkale-Tyttö - Tapio Virtanen, Korpilahti, 16v. t (Vinkaus – Lessu, Hilun-Poika). 1.48 – 7.52 – 21 – 3, yht. 34.
3. Jojon Tähti - Kauko Tuominen, Sysmä, 9v. t (Jaavan Jojo - Peilaus I I, Ihme-Puli). 1.47 – 8.12 – 21,3 – 2,5, yht. 32,8.
4. Jojoriina - Kauko Tuominen, Sysmä, 8v. t (Jaavan Jojo - Peilaus I I, Ihme-Puli). 2.08 – 7.54 – 21,5 – 2, yht. 31,5.
5. Hoksaus - Kauko Tuominen, Sysmä, 17v. o (Hokman – Peliitta, Luonnos). 1.46 – 8.18 – 20,2 – 2, yht. 31,2.
Seuraavat:
6. Neiti Huhtikuu - Mikko Uusimäki, Kälviä, 11v. t (Vekselin-Ero – Tintsu, Suikku). 1.47 – 9.20 – 20,2 – 2,5, yht. 28,7,  7. Anan Jalo - Laila Lahtinen, Pertunmaa, 8v. t (El Vihuri - Tippa-Ana, Rupiini Jr) 2.22 – 8.52 -21,5 – 3, yht. 27,5,  8. E.V. Johtotähti - Eeva Venojärvi, Siikainen, 13v. o (Juonnos – Vipela, Vieteri) 2.21 – 7.58 – 20,3 – 1, yht. 27,3,  9. Poseidon - Tatu Kangas, Lapua, 17v. o (Patrik - Isabela V, Vekseli) 1.45 – 8.08 – 14 (valjasrikko) – 1,5, yht. 25,5,  10. Pikkulilla - Markku Mässeli, Virolahti, 8v. t (Vinkaus - Namski, Siruluonto) 2.04 – 8.50 – 16 – 1,5, yht. 23,5,  11. Lento-Suukko - Markku Mässeli, Virolahti, 9v. t (Vilman-Lento - Jytä-Tyttö, Jonnen-Jarru) 1.45 – 8.04 – 11,6 – 1,5, yht. 23,1, 12.  Muskatar - Teuvo Isokääntä, Alavieska, 6v. t (Patukka – Muskotti, Vilkki) 2.04 – 9.20 – 5 – 1, yht. 10.
Vetopaikan kitka 54 %, alkupaino 400 kg.

Sysmäläinen Kauko Tuominen osallistui neljällä hevosella Suomenhevosten valtakunnalliseen työmestaruuskilpailuun Joutsassa. Niistä tamma Laippa voitti koko kilpailun vetämällä pisimmälle ja saaden myös käynti- ja ravinopeudestaan täydet pisteet. Muut Tuomisen ajamat hevoset sijoittuivat viiden parhaan joukkoon.
Toiseksi tuli vanha kilpakonkari, tamma Vinkale-Tyttö, joka Tapio Virtasen ajamana on osallistunut kilpailuun jo kymmenkunta kertaa ja voittanutkin neljä kertaa. Valjakko sai omakseen Mikko Pesälän kiertopalkinnon, sotahevospatsaan, joka oli tänä vuonna katkolla. Ensi vuonna uudeksi kiertopalkinnoksi tulee Pekka Vilkunan lahjoittama Hilppa-patsas.
Kilpailu oli ennätyksellisen kovatasoinen, sillä peräti kahdeksan hevosta veti 20 porrasta tai enemmän.

....................................................................................................................................

Kurssi on ilmainen SHKL:n jäsenille, muille hinta 10 euroa. Kahvitarjoilu.
Kurssin luennoitsija hevoshieroja Erkki Salmi.

Tilaisuuden järjestää Uudenmaan Hevosenomistajat ULHO.


....................................................................................................................................


SUOMENHEVOSTAPAHTUMA

Seinäjoen raviradalla sunnuntaina 30.4. klo 13 alkaen

Tapahtuman tavoitteena on tuoda suomenhevonen ja sen monikäyttöisyys esille. Suomenhevosen käyttömahdollisuuksia esitellään erilaisissa näytöksissä.
 
Ohjelma alkaa klo 13 paraatilla, jossa esiintyvät kaikki päivän esityksissä nähtävät hevoset. Sen jälkeen alkavat näytökset, jotka kestävät noin klo 15.30 saakka. Ohjelmassa on mm. ravilähtöjä, ratsastusnäytöksiä, työhevosnäytös ja eri jalostussuuntien esittelynäytös. Myös alueen siitosoreja on esillä.

Samalla voi tutustua valtakunnallisten Suomenhevos-yhdistysten ja alueellisten hevosalan yrittäjien esittelypisteisiin.

Yleisölle kärryajelua ja talutusratsastusta. Tapahtuma on maksuton.

TERVETULOA KOKO PERHEEN VOIMIN!

Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry/ Seinäjoen ravikeskus


....................................................................................................................................


Jukka Salonen jatkaa puheenjohtajana hallituksessa muutoksia  

Suomenhevosliitto ry. piti vuosikokouksensa perjantaina 31.3. Forssassa. Kokousasioiden lisäksi tilaisuudessa kuultiin Suomen Hippoksen Ismo Kovasen puheenvuoro, Suvi Louhelaisen terveiset Suomenhevonen 100-vuotta-projektista,  Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venhon tervehdys ja Pilvenmäen raviradan tilannekatsaus kuninkuusravijärjestelyihin.
Kokouksessa puhetta johti Hannu Kalalahti. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2005 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2006 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tänä vuonna Suomenhevosliitto pyrkii tiivistämään yhteistyötä muiden suomenhevosjärjestöjen kesken ja on mukana Suomenhevosen juhlavuoden järjestelyissä. Liiton tavoitteena on edelleen saada Kuninkuusraveihin omat lähdöt myös 4- ja 5-vuotiaille suomenhevostammoille. Todettiin, että liiton jäsenmäärä on noussut puolella viime vuoden aikana.

Hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin Heikki Kinnunen Varkaudesta, Jouko Konsala Lempäälästä ja Tenho Aro Pertunmaalta. Lisäksi Tiina Ruotsala jätti kautensa hallituksen jäsenenä kesken, ja hänen tilalleen kahdeksi jäljellä olevaksi vuodeksi valittiin Minna Paananen Ylivieskasta. Tiina Ruotsala on lupautunut jatkamaan liiton tiedotustehtävissä. Uusien hallituksen jäsenten todettiin edustavan jäsenistöä monipuolisesti niin maantieteellisesti kuin suomenhevosen käyttösuuntienkin puolesta. Hallituksen jäseninä jatkavat Jukka Heikkinen, Heli Koskimäki, Erkki Saario, Anita Salonen ja Pekka Vilkuna. Suomenhevosliiton puheenjohtajana jatkaa Jukka Salonen. Hän jatkaa myös liiton edustajana Suomen Hippoksen yleisessä kokouksessa.

Hippoksen hallituksen varapuheenjohtaja Ismo Kovanen ja Suomenhevosliiton hallituksen puheenjohtaja Jukka Salonen jakoivat kaksi Hippoksen ansiomerkkiä. Ahti Romppainen oli vastaanottamassa pronssisen ansiomerkkinsä, mutta Matti Snellman ei päässyt paikalle noutamaan hopeista ansiomerkkiään. Kokouksessa palkittiin myös vuoden 2005 parhaat suomenhevoset.

Miltei jokaisessa puheenvuorossa puututtiin edellisen illan tv-uutisiin tupsahtaneeseen rataluokitusasiaan. Ismo Kovanen valotti luokituksen periaatteita. Hän myös vastasi Jukka Salosen avauspuheenvuorossaan heittämään kysymykseen suomenhevoslähtöjen prosenttiosuuden jatkuvasta laskusta. Salonen esitti taulukon, jonka mukaan suomenhevoslähtöjen osuus kaikista totoravilähdöistä on laskenut vuodesta 1990 viime vuoteen melkein kymmenen prosenttia. Hän kyseenalaisti Hippoksen halukkuuden tukea rotumme elinmahdollisuuksia, mistä toisena esimerkkinä on se, että raviratojen sallitaan edelleen ajaa kylmäverisille määritettyjä sarjoja. Kovanen tukeutui puheessaan Hippoksen strategiaan, jonka mukaan molempiin rotuihin panostetaan tasapuolisesti kysynnän asettamissa rajoissa. Hän painotti Hippoksen halua tukea suomenhevosen mahdollisuuksia, mutta edelleen jäi epäselväksi, miksi Hippos ei käytännössä anna selvää toimintaohjetta radoille.

Kaupunginjohtaja Tapani Venho korosti hevosurheilun ja - matkailun merkitystä Forssan alueelle ja kertoi kaupungin olevan tekemässä taloudellisia päätöksiä Pilvenmäen raviradan hyväksi. Radan toiminnanjohtaja Henrikki Halme kumosi väitteen, jonka mukaan Pilvenmäki ei arvostaisi suomenhevosta. Kuninkuusravien projektipäällikkö Miia Kuhanen kertoi järjestelyjen olevan mallillaan: suuret kokonaisuudet on hoidettu ja kevät ja alkukesä ovat aikaa pienemmille asioille.

Suomenhevonen 100-vuotta-projektin projektisihteeri Suvi Louhelainen kertoi juhlavuoden teemoja olevan kaksi: kiitollisuus suomenhevoselle sen menneisyydestä ja tulevaisuuden haasteena rodun säilyttäminen. Hän kehotti kaikkia osallistumaan vuoden tapahtumien järjestämiseen joko valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

Suomenhevosliiton palkitsemat vuoden 2005 parhaat suomenhevoset:
Vanhemmat oriit ja ruunat: Saran Salama, om. Sara-Juulia Perttunen, Orimattila
Vanhemmat tammat: Milia, om. P. Oksanen ja J. Salminen, Keuruu
5-vuotiaat oriit ja ruunat: Artture, om. Raimo Kaipainen ja Ravitalli Suuronen Oy, Juva
5-vuotiaat tammat: Velin Vinke, om. Aarne Halla-Aho, Soini
4-vuotiaat oriit ja ruunat: Hoppu Heppu, om. Taru Holopainen ja Teuvo Orre, Hollola
4-vuotiaat tammat: Cordiitta, om. Ravitalli Suuronen Oy, Juva
Monte: Rallin Onni, om. Outi Heikkilä, Lammi
Työmestaruus: Neiti Huhtikuu, om. Mikko Uusimäki, Kälviä
Koulumestaruus: Jaime, om. Helimaija Pakarinen, Jyväskylä
Estemestaruus: Tinurin Tatu, Om. Sanna Iso-Antila, Tampere
Kenttämestaruus: Willin Oskari, om. Riina Vainionpää, Lehtimäki
Valjakkoajo: Vahto, om. Heidi Sinda, Urjala
Pienhevoset: Auran Aapeli, om. Tanja Vihervä, Piikkiö

....................................................................................................................................

Suomenhevosliitto ry:n vuosikokous järjestetään perjantaina 31.3.2006 Forssassa hotelli Rantasipissä alkaen klo 18.00.

Esillä sääntöjen määräämät asiat. Vuosikokouksen yhteydessä palkitaan parhaat suomenhevoset vuodelta 2005. Tilaisuudessa mukana Suomen Hippos ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Ismo Kovanen, Forssan kuninkuusravien edustaja sekä Suomenhevonen 100 vuotta -hankkeen projektisihteeri Suvi Louhelainen.

Tervetuloa                            

(Huom. V75-ravit Forssassa 1.4.2006)

majoitushinnat Rantasipi Forssaan 31.3.06-1.4.06

52 eur/vrk yhden hengen huone
57 eur/vrk kahden hengen huone


....................................................................................................................................

Suomenhevosten monte'n näytöslähtö

Suomenhevosliitto ehdotti tasokasta kylmäverikilpailua jo pari vuotta sitten Suomenhevosliitto ry lähetti seuraavansisältöisen ehdotuksen noin kaksi vuotta sitten Suomen Hippoksen kilpailutoimistolle ja hallitukselle:
”Suomeen pitäisi saada vähintään yksi avoimen tason kylmäverikilpailu. Kilpailun tulisi olla kutsukilpailu avoimen tason Norjan, Ruotsin ja Suomen kylmäverisille.
-1.palkinto ko. kilpailussa vähintään 33000 -34000 €, jotta parhaat saadaan mukaan.
-ajankohta myöhäiskesä tai syksy, jotta Norjan ja Ruotsin siitoshevosetkin pääsisivät mukaan.
-yhteistyökumppani välttämätön tällaiselle kilpailulle, jotta palkintotaso saataisiin arvoiselleen tasolle.
-kilpailu nostaisi raviurheilumme imago, maaotteluhenkeä, samalla kädenojennus myös suomenhevoselle.”

Hevosurheilu lehden (3.11) mukaan Turun ravirata suunnittelee juuri edellä kuvatun kaltaista kilpailua ensi syksylle. Suomenhevosliitto ry kiittää lämpimästi Turun ravirataa ja toivottaa onnea hankkeelle, jotta siitä muodostuisi pysyvä kilpailu.
Suomenhevosliitto ry kannattaa pohjoismaista kilpailuyhteistyötä kylmäveristen kesken.  
Parhaiten yhteistyö soveltuu juuri kutsukilpailuina huipputasolla, jolloin se on myös yleisön kannalta kiinnostavinta. Hyviä esimerkkejä ovat tämä Turun hanke ja viime keväänä Lahdessa ensi kertaa ravatut Olympiaravit.
Suomenhevosliitto ry:n mielestä Kuninkuusravit ovat suomenhevosen juhla, joka perustuu oman rotumme kunnioitukseen. Kuninkuusraveihin yhteispohjoismainen kilpailu ei sovellu. Onneksi Hippoksen hallitus muutti Pikkukunkun ja Pikkuprinssin sääntöjä siten, että vain suomenhevoset ovat niihin oikeutettuja. Ennätyssuuri yleisö osoittaa myös vuodesta toiseen arvostavansa Kuninkuusraveja juuri suomenhevosen juhlana.
Hämmästelen eräiden ratojen tarvetta halveksia kotimaista rotuamme ja kasvatusta tarjoamalla tavallisissa raveissa avointa kilpailumahdollisuutta kauppureiden tänne tuomille muiden maiden kylmäverisille, vaikka suomenhevosilla ei ole vapaata kilpailumahdollisuutta Ruotsissa ja Norjassa. Kannatamme siis reilua yhteistyötä, mutta toivomme myös arvostusta ja riittävästi kilpailumahdollisuuksia omalle kansallisomaisuudeksi mielletylle rodullemme.    

Porissa 6.11.2005

Jukka Salonen
Suomenhevosliitto ry:n puheenjohtaja

....................................................................................................................................

Upeaa Seinäjoki!  

Seinäjoen Kuninkuusraveissa eteläpohjalaiset osoittivat sanoin ja teoin arvostavansa muutakin kuin vain suuria väkimääriä ja rahavirtoja. Seinäjoen Kuninkuusraveissa pääosassa oli suomenhevonen kuten Kuninkuusraveissa tuleekin olla. Juhlapuheissa kaikui kiitos ja arvostus omaa kotimaista rotua kohtaan. Tämä kaikki osoitti, etteivät puheet Etelä-Pohjanmaasta vahvana suiomenhevosmaakuntana ole lainkaan tuulesta temmattu. Tässä maakunnassa osataan arvostaa omaa kulttuuriperintöä, eikä sitä haluta myydä turhuuden markkinoille.
Kiitos Seinäjoki!
Yleisömäärä rikottiin jälleen kerran ja pelivaihdot nousivat uusiin ennätyslukemiin. Kyllä suomenhevonen polkee radoilta valtavasti rahaa muillekin kuin vain kasvattajilleen, omistajilleen ja valmentajilleen.
Silti löytyy vielä niitä, jotka sekoittaisivat rodun surutta muihin kylmäverisiin ja siirtäisivät Kuninkuusravitkin lahden taakse. Valitettavasti tällaiselle rahanahneelle näkökannalle on puoltajia. Siksi Suomenhevonen tarvitsee edelleen Suomenhevosliittoa. Liittymällä jäseneksi voit vaikuttaa, että suomenhevonen pysyy suomenhevosena ja Kuninkuusravit Suomessa.


....................................................................................................................................

Onnea Seinäjoki

Kuninkuusravit Seinäjoella 30.-31.7.

Tervetuloa Suomenhevosliittoon!

HYVÄ SUOMENHEVOSEN YSTÄVÄ

....................................................................................................................................

Sarjat suomenhevosille

Hienoa Teivo ja moni muu Kiitos Tampereen Teivo ja moni muu ravirata, joka näyttää heinäkuun Kilpailukutsut -lehden mukaan muuttaneen kylmäverisarjan takaisin suomenhevossarjaksi. Teivo on osoittanut jo pitkään arvostavansa suomalaista hevoskasvattajaa, sillä ravien aikana muistetaan aina kertoa kuulutuksessa myös voittajahevosen kasvattaja.
Erityiskiitos myös Lappeenrannan Lappeen raviradalle, joka ei koskaan ole sarjoja kylmäveriselle avannutkaan.
Valitettavasti moni ravirata pitää edelleen sarjoja auki naapurimaiden kylmäverijuoksijoille. Muistutukseksi tässä Ruotsin Hippoksen   vastaus kyselyyn, joka koski suomenhevosen oikeutta juosta Ruotsin kylmäverilähdöissä.
STC tiedotuspäällikkö Mats Fransson vastasi suomenhevosia koskevaan kyselyyni näin:
"Suomenhevonen kilpailee (Ruotsissa) tänä päivänä ainoastaan erityisissä kutsukilpailuissa, korkeintaan kymmenen kilpailua vuodessa ja silloinkin sääntönä kaikkein parhaimmat hevoset. Tilanne on ollut suurin piirtein tällainen hyvin monen vuoden ajan. Muutama vuosi sitten Bodenin ja Uumajan raviradat järjestivät muutamia kilpailuja, jotka olivat avoimia myös suomenhevosille, mutta tämä sai vastaansa hyvin voimakasta kritiikkiä kylmäveriväen taholta. Vallitsee käsitys, että nämä ovat kaksi eri hevosrotua ja suorituskyvyiltään erilaisia, eikä niiden sen vuoksi tule kilpailla keskenään."

....................................................................................................................................