Vinkkaa ajankohtaista >>
  Nyt mukaan liittoon >>
  Kiertue starttaa kannattavuuden teemapäivillä >>
  Montéssa tapahtuu >>
  Kylmäveristen Montén Pohjoismaiden Mestaruus 2010 >>
  Suomenhevosliiton arvonnassa voittaneet >>
  Markku Lumiaho Vuoden 2010 Kasvattaja >>
  Suomenhevosliitto ry:n palkitsemat vuoden kasvattajat >>
  Hevoskyntökisat suomenhevosille Eurajoella 28.8.2010 >>
  Jäsenmaksut postitettu jäsenille >>
  Suomenhevosliiton uusi komentopaikka >>
  Vuoden parhaat 2009 >>
  Suomenhevosen verkostohanke on päättynyt >>
  Suomenhevosten astutustilasto 2008-2009 >>
  Suomenpienhevoset Facebookissa >>
  Kesä-Toto tarjous >>
  Varsat Vauhdissa 2010 >>
  Suomenhevosten SM-kiertue 2010 >>
  Suomenhevoset nyt blodbanken.nu-sivuilla >>
  Ruotsin ravikilpailusäännöt suomeksi >>
  Suomenhevoset.fi sivusto on julkaistu >>
  Suomenhevonen.info -sivujen palveluhakemisto päivityksen alla >>
  Suomenhevosen verkostohanke käynnistyy >>
  Suomenhevosten perimää selvitetään >>
  Suomenhevonen on mahdollisuus hevostaloudelle >>
  Nappisarjat tukevat suomenhevosta >>
  Nuorena kilpailuttaminen kannattaa >>
  Ideapankki kerää ehdotuksia suomenhevosen kehittämistoimintaan >>
  Tallirakentaminen puhuttaa >>
  Hyvinvoiva hevonen toiminnan ohjaksissa >>
  Irtopalaset suomenhevosella >>
 

www.suomenhevonen.info

 
Arkisto >>
   


IRTOPALASET SUOMENHEVOSELLA


OSTEOKONDROOSI ( OD )

Osteokondroosi on nivelruston alaisen luun kehityshäiriö, jonka seurauksena syntyy irtopalanen nivelen sisään. Tavallisin paikka on kinnernivel, mutta se voi olla myös takapolvessa. Lämminveriravureilla on todettu osteokondroosia n. 10 % jälkeläisistä, tekemässämme tutkimuksessa Suomen hevosklinikoiden potilaista , suomenhevosella vastaava esiintymistiheys oli n. 1%. Suomenhevosen ostekondroosista oli takapolvessa 30 %, kun taas lämminverisillä niiden osuus oli vain 6.5 %.
Oireet takapolvessa alkavat ensimmäisten elinkuukausien aikana voimakkaana ontumisena, polven täyttymisenä ja kovana kipuna , ja varsa menee hyvin heikkoon kuntoon. Useat joudutaan lopettamaan , mutta osa voidaan pelastaa lopettamiselta tähystysleikkauksella.
Oireet kintereessä ovat paljon lievemmät ja tulevat esiin 1 – 3 vuotiaana valmennuksen lisääntyessä. Kinner alkaa täyttymään, varsan ravi heikkenee ja varsa alkaa laukkailemaan herkemmin. Ontuminen on hyvin harvinaista. Kinner ei täyty kaikilla OD- hevosilla, mutta siitä johtuva kipu aiheuttaa kuitenkin tyypillisiä oireita kuten epäpuhdasta ravia tai ylimääräisiä laukkoja, varsinkin kovalla radalla. Oman kokemukseni mukaan useimmat ulkoisesti oireettomat potilaat ovat olleet suomenhevosia.
Hoito on nykyään tähystysleikkaus. Kaikkia kintereen palasia ei tarvitse varsana leikata ; se voidaan tehdä , jos oireita alkaa tulla. Kintereen leikkauksissa ennuste on erittäin hyvä, mutta takapolven kohdalla ennuste kilpahevoseksi on selvästi heikompi.
Syyt ovat sekä perinnöllisiä että ympäristöstä johtuvia.
Nopea kasvu on todettu yhdeksi riskitekijäksi ja se ehkä selittää osittain ongelman yleisyyden lämminverisillä. Kasvunopeutta säätelevät perintötekijät, mutta myös voimakkaalla energiaruokinnalla saadaan kasvu kiihtymään. Erityisen vaarallisia ovat tilanteet, joissa varsan kasvu on hidastunut sairauden tai loukkaantumisen takia. Varsan parannuttua olisi oltava tarkkana ruokinnassa, ettei liiallisella energiaruokinnalla saataisi kasvuspurttia aikaiseksi.
Perintötekijöillä on myös tärkeä osuus osteokondroosin synnyssä. Periytymisasteeksi on laskettu n. 0.30 , joka on samaa luokkaa kuin ravinopeuden tai voittosumman periytymisessä. Suuressa ruotsalaisessa tutkimuksessa ( B.Sandgren,ym ) lämminveriravureilla, jossa tutkittiin n.800 1,5 vuotiasta, todettiin että, jos isällä oli osteokondroosi, niin 26.4% oli se myös jälkeläisissä, mutta jos isällä ei ollut, niin sellaisten oriiden jälkeläisissä sitä oli vain 9.6%.

VUOHISEN TAKAOSAN IRTOPALA (Birkelandin palanen)

Vuohisen takana olevista nuljuluista menee voimakkaat siteet vuohisluun yläreunaan. Takajalassa side saattaa repäistä vuohisluusta palasen irti, joka jää liikkumaan nivelen sisälle. Etujalassa tällaista esiintyy hyvin harvoin.
Oireet liittyvät palasen aiheuttamaan ärsytykseen nivelen sisällä. Nivel täyttyy rasituksessa, hevonen ravaa epäpuhtaasti ja laukkailee herkemmin. Pitkään hoitamatta ollut nivel saattaa aiheuttaa myös ontumista.
Hoito voi olla lievissä tapauksissa paikallista, nivelen rauhoittamista joko nivelpistoksella tai ulkoisilla lääkkeillä. Osa tapauksista vaatii kuitenkin tähystysleikkauksen, jossa on yleensä hyvä ennuste, jos se tehdään ajoissa ennen nivelpintojen vaurioitumista. Osaa hevosista ei tarvitse hoitaa ollenkaan , vaan ne saattavat pystyä kilpailemaan useita vuosia ilman oireita.

Syyt palasten syntymiseen liittyvät lähinnä takajalan rakenteeseen. Pitkä, vento ja pieniluinen vuohinen ovat sellaisia ominaisuuksia, jotka aiheuttavat enemmän rasitusta nuljuluiden siteisiin ja Birkelandin palasten irtoamista. Rasitusta lisää vielä, jos hevosella on suora kinner ja takapolvi, jolloin jalka joustaa pääosin vain vuohisesta. Myös kova valmennus , varsinkin pettävällä alustalla tai jyrkissä mäissä voi edesauttaa irtoamista.
Perintötekijöillä on tietenkin tärkeä osuus jalkojen rakennnevirheisiin ja myös niistä johtuviin vaurioihin. Suomalaisessa tutkimuksessa laskettiin Birkeland-palasten periytymisasteeksi 0.26 , joka on samaa tasoa kuin laukka- ja sijoittumis% periytyminen.

VUOHISEN ETUPUOLEN IRTOPALASET

Vuohisen etupuolella palasia esiintyy sekä etu- että takajalassa, enemmän kuitenkin etujalassa. Useimmat palaset ovat vuohisluun etureunan lohkeamia.
Oireet ovat yleensä lieviä, ja useimmat ovat täysin oireettomia. Joillakin hevosilla nivel kuitenkin ärtyy ja kipeytyy.
Hoito on joko ärsytyksen hoitoa injektioilla tai paikallisesti, mutta pahoissa tapauksissa on syytä tehdä nivelen tähystysleikkaus mahdollisimman nopeasti , ettei nivel ehdi vaurioitua.
Syyt ovat useimmiten nivelen vääntymisessä yli normaalien rajojen. Perinnöllisten tekijöiden merkitys on todennäköisesti vähäinen, paitsi nivelen yläosan palasissa, joissa taustalla saattaa olla osteokondroosi, kuten kintereessä ja takapolvessa.

YHTEENVETO

Osteokondroosiin ja Birkeland-palasiin liittyy niin paljon perinnöllistä taustaa, että ne kannattaa ottaa huomioon jalostushevosia arviotaessa. Suomenhevosilla on irtopalasia vielä suhteellisen vähän niin että niiden yleistymistä voidaan välttää jos halutaan, toisin kuin lämminverisellä. Se on myös tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.

ELL. Jussi Ala-Huikku
Kouvola

 



 
© Suomenhevosliitto r.y.